Tunnen näinä päivinä paljon myötätuntoa, surua ja auttamisenhalua kaikkien kärsivien ja pelkäävien puolesta. Kun tunnen myötätuntoa toisten puolesta, tunnen myös heidän surujaan ja pelkojaan, mutta minun ei tarvitse alkaa pelkäämään samoja asioita. Pelko voi olla periytyvää, jopa kolmen sukupolven yli siirtyvää epigeneettistä traumaa. Nykyinen tilanne voi aktivoida erilaisia vanhojakin pelkoja, koska sotatraumat eivät ole vielä kaikilta osin puhdistuneet suomalaisissa.
Pelko voi olla myös opittua ja ehdollistunutta – jolloin siitä voi myös oppia pois. Olemme nykyelämässä oppineet pelkäämään asioita, jotka eivät millään lailla uhkaa henkeämme. Ihmisten yleinen pelko on läheisten menettäminen tai sairastuminen, mikä mielikuva ymmärrettävästi tuo ahdistusta pintaan. Pelon voi oppia yhdessä tilanteessa, jos siinä kokee kauhistuttavaa. Sen jälkeen pelko voi yleistyä muihin vastaaviin tilanteisiin, vaikka niissä ei olisikaan samaa kauhistuttavaa tapahtumassa.
Pelkojaan ymmärtämällä voi lieventää ahdistusta
Itse uskon, että pelkääminen ei tuo itselleni mitään hyvää. Mutta saamme pelätä. Pelko on hengissä selviytymisen kannalta olennainen tunne. Mediasta näkee ja kuulee asioita, mistä voi olla huolissaan ja peloissaan. Entä, jos…Entä, jos….Entä, jos….on luonnollista pelätä. On myös luonnollista olla pelkäämättä sellaista, mitä ei ole tapahtunut.
Ihmisyyteen kuuluu myös toisten tunteiden tunteminen peilisolujen avulla. Toisen tunteeseen ei tarvitse mennä mukaan, vaikka onkin vahvasti myötätuntoinen toisen kokemusta kohtaan. Voi pyrkiä ymmärtämään toisia, heidän tunteitaan pyrkimättä korjaamaan, muuttamaan tai poistamaan niitä. Olemalla vain siinä toista varten autat yleensä eniten. Minua on auttanut oppia ymmärtämään, mitä ja miksi pelkään, jotta voin hyväksyä pelkojani. Jokaisen on käytävä oma polkunsa ja käsiteltävä pelkonsa tässä elämässä, mutta voimme olla toisillemme onneksi tärkeänä tukena.
Pelon tunnetta voi vahvistaa tai lieventää eri asioilla, joista jälkimmäisiin keskityn tässä blogissa omien kokemusteni kautta. Uskon, että tunteet ovat tunnettava ja kohdattava, jolloin ne hellittävät otettaan ja niiden kautta oppii itsestään. Uskon traumojen käsittelyyn ja terapiaan sen ollessa toimivaa. Mielen vahva voima on tärkeä myös uusien toimintatapojen luomisessa omaan elämään. Lopulta aika moni asia on osoittautunut omassa elämässäni valintakysymykseksi. Haluan valita ilon ja rakkauden useimmiten.
Mitä kaikkea sinä pelkäät? Tiedätkö miksi tai mistä kukin pelko on syntynyt?
Olen elänyt pelossa osan elämästäni. Ulospäin se on näyttänyt rohkeudelta, koska olen kanavoinut pelon päinvastaiseen suuntaan. Jossain vaiheessa tuli isoja herätyksiä alkaa opettelemaan pois pelossa elämisestä. Elämä näytti, miten pelko syö elämänilon ja kiitollisuuden aamupalaksi. Halusinko elää niin? En todellakaan. Koen elämän niin arvokkaaksi, että päätin alkaa työstämään pelkojani eri tavoin. Opiskelin, kuuntelin viisaampia, kävin terapiassa, opettelin arjen tilanteissa reagoimaan luottamuksella pelon sijaan. Kaadun ja kompastelen paljon matkan varrella, mutta polku on antoisa ja palkitsee.
Voi olla pitkä tie opetella olemaan murehtimatta sellaista, mikä ei ole tapahtunut. Suurin osa ihmisen peloista liittyy asioihin, jotka eivät koskaan edes tapahdu. Pelko vie helposti tilan elämästä nauttimiselta varsinkin, jos emme voi edes vaikuttaa pelkoa aiheuttavaan asiaan. On minusta sääli, jos käytän voimani etukäteen murehtimiseen, koska tilanteen vaatiessa oikeaa reagointia olisi voimani jo käytetty.
Elämän rajallisuus on auttanut keskittymään hyvään
Elämä on ainutkertainen matka, jossa jokainen päivä lasketaan. Jokainen päivä on yhtä arvokas, vaikka toiset tuntuvatkin kevyemmiltä kuin toiset. Noin 40-vuoden jälkeen tajusin, että elämä on todella rajallista ja minäkin vanhenen joka päivä kehon tasolla. Tänäkään aamuna sadat tuhannet ihmiset eivät enää heränneet elämään tätä elämää vaan lähtivät täältä. Minä heräsin ja sinä myös.
Haluatko hellittää murehtimisesta otettasi?
Pysähdyn faktojen äärelle
Tällä hetkellä faktoja itselleni ovat seuraavat:
- Suomessa ei ole sotaa enkä henkilökohtaisesti usko sellaista tulevankaan
- Minulla on koti, ruokaa ja läheisiä ihmisiä
- Minulla on upea luonto ympärillä ja aurinko paistaa juuri nyt
- Minulla on ihanat ystävät ja työ, mitä rakastan
- Mediassa on aina joku asia, mitä voisi pelätä
- Edellisten kahden vuoden mediamyllytyksen jälkeen ihmiset eivät enää pelkää vanhaa aihetta, tilalle tuli nyt uusi mihin pelon voi siirtää, jos on tottunut elämään pelossa
- Minun ei tarvitse tietää kaikkia yksityiskohtia asioista, joihin en voi millään tavalla suoraan vaikuttaa
Varaudun tilanteeseen, mitä pelkään
Mieti mitä voin tehdä? Jos en mitään konkreettista, keskityn tässä hetkessä oleviin hyviin asioihin. Jos voin tehdä tai varautua jotenkin, mietin suunnitelman. Autossa laitan turvavyön ja kotiin hankin palovaroittimen. Sen jälkeen unohdan kauhukuvan ja keskityn nauttimaan tämän päivän pienistä ilon hetkistä. Onko olemassa tervettä pelkoa? Vai vain tervettä varautumista?
Vaikka pelot voivat olla luonnollisuutensa lisäksi myös perityviä ja syvällä olevia, voin usein hallita omaa mieltäni ja pysähtyä pohtimaan, miten minä haluan suhtautua vallitsevaan tilanteeseen. Sitä vapautta ei voi kukaan missään tilanteessa viedä minulta pois. Voin aina myös tukea muita elämällä omannäköistä elämääni. Sinunkin esimerkin voima on suurin muutosvoima muille. En tiedä, miten muiden pitäisi elää elämäänsä. Tiedän, miten minä elän omaani ja se riittää.
Vaikka tämä ei auta nyt vallitsevaan tilanteeseen, olen silti miettinyt, olisko sotia ollut ikinä tai tällä hetkellä, jos yksikään ihminen ei suostuisi olemaan muiden ohjailtavana tehden itseään ja arvojaan vastaan. Tekisi, mikä omassa sydämessä tuntuu oikealta. Hectorin laulussa käy hyvin ilmi, mitä seuraa siitä, kun on isosti muiden ohjailtavana sikäli kun se vie vapauden itseltä tai muilta.
”Hän tietää, ettei tappaa saa, mutta tappaa kuitenkin. Ilman häntä ei ois Hitler koskaan saanut voittojaan, ilman häntä Ceasar yksin jäänyt ois.” -Hector/Palkkasoturi-
Milloin sinä teet jotain, vaikket haluaisi tai vaikkei se tuntuisi oikealta? Haluatko olla muiden ohjailtavana pelinappulana elämässä, vaan ohjata itse omaa elämääsi?
Keskityn siihen, mitä minä haluan ja mikä on tärkeintä
Rakastan rauhaa. Helpointa minulle on luoda sitä sisälleni. Vahvistan rauhaa joka päivä monin tavoin. Teen tilaa tunteille, mitä kukin tilanne herättää. Oleilen luonnossa, juttelen läheisten ihmisten kanssa, kirjoittelen ajatuksiani, teen aamujoogan, katson elävää tulta ja hengitän. Tässä hyvä kirjoitus hengittämisestä ja helppo hengitysharjoitus, jota itsekin teen päivittäin. Hengitysharjoitukset laskevat kierroksia ja rauhoittavat ylivirittynyttä hermostoa. Visioin tulevaa kesää ja kaikkea ihanaa tulevaisuuteen. Odotan hyvää tapahtuvaksi ja koen tunteita kuin hyvä olisi jo tapahtunut. Kirjoitan joka ilta viiden vuoden päiväkirjaani asiat, mistä olen tässä päivässä kiitollinen. Kuuntelen musiikkia, josta tulee hyvä olo. Tässä muutamia itselleni rauhaa vahvistavia kappaleita:
Mitä sinä haluat ja mikä sinulle tuo rauhaa?
Ankkuroidun tähän hetkeen ja hyväksyn
Läsnäolo hetkessä ja kehossa auttaa aina. Opiskelen tällä hetkellä Zen Coachingia Ruotsissa. Sen perusajatus on keskittyä olemaan tässä ja nyt, kehossa pyrkien hyväksymään kaikki mitä on. Sekin, ettei pysty hyväksymään kaikkea mitä on. Vaan olla sen kanssa mitä on yrittämättä muuttaa sitä. Tuntuu toimivalta ja mielenkiintoista harjoitella tätä haastavissa tilanteissa.
-
Mitä sinussa tapahtuu juuri nyt?
-
Voitko hyväksyä sen, mitä sinussa juuri nyt tapahtuu?
-
Jos et, voitko hyväksyä senkin, ettet voi hyväksyä?
Pyrin hyväksymään kaiken, mitä elämässäni tapahtuu. Aina se ei onnistu eikä ole helppoa. Pyrin hyväksymään senkin, että elämässä voi tapahtua mitä vain. Kaikki ei ole minun hallinnassani, vaikka mieli haluaisikin välillä kontrolloida tapahtumia. Kotonani hallitsen sitä, miten tavarat siellä ovat. Hallitsen mieltäni useimmiten ja pyrin elämään sydämeni ohjauksessa. Mutta paljon muuta en voi maailmassa hallita. Jos jo valmiiksi hyväksymäni asia tapahtuukin tosielämässä, se vaan eletään sitten läpi eikä se tule niin suurena shokkina. Paljon olen jo tähän asti nähnyt ja kokenut. Aina, kun taistelen todellisuutta vastaan, se voittaa. Koska se on totta. Jäljellä jää vapaus suhtautua vallitsevaan todellisuuteen kuten haluan.
Vahvistan hyvinvoinnin kuplaani ja uskon kykyihini selvitä
Voin aina luoda ympärilleni hyvinvoinnin kuplan, josta pääsee kaikki hyvä läpi, muttei mikään maailman paha. Kuplastani käsin voin auttaa ja tukea muita ja tuntea rauhassa tunteitani. Tunnen valtavasti myötätuntoa kaikkia kärsiviä ihmisiä kohtaan. Suren sitä, kun pelko voittaa joidenkin ihmisten mielen ja lamaannuttaa. Sallin itselleni kaikenlaiset tunteet ja olen oppinut olemaan enemmänkin sivustaseuraaja niille kuin niiden vietävissä. Okei, meillä naisilla voi olla hormonaalisesti kerran kuussa vahvemmin se aika, kun voimme olla enemmän tunteidemme vietävissä. Silloin auttaa se, että on valmistautunut siihenkin.
Voin myös aina tehdä muistilistan itselleni, mitkä asiat tukevat sitten, kun mielessä on todella haastavaa tai pelot alkavat tulla. Olen tietoinen siitä, että mieli voi lähteä helposti laukalle ja minä ohjaan sitä korkeammasta viisaudestani käsin enkä halua olla pelokkaan mieleni ohjauksessa.
Uskon, että minun polulleni ei ole tulossa mitään sellaista, mistä en selviäisi. Sitten kun aikani on lähteä, se tapahtuu, vaikka istuisin kotisohvalla.
Elämä on tässä ja nyt. Minun, sinun ja meidän kaikkien elettävänä.
Juuri niillä pelimerkeillä, mitä tällä hetkellä on käytössä. Tehdään niistä hyvä peli, jossa voi olla joka hetki voittaja. Sodassa kukaan ei voi voittaja, rakkaudessa ja rauhassa kaikki ovat voittajia.
Valoa sinun päivääsi, rauhaa mieleesi, rakkautta sydämeesi.
Lämmöllä,
Riikka
***
Jos haluat lisää keinoja oman hyvinvoinnin vahvistamiseen, pääset lataamaan ilmaisia lahjojani tästä.
Lämpimästi tervetuloa Kutsu Sun Voimaa -hyvinvointiretriitillemme Kemiönsaaren rauhaan pysähtymään itsesi äärelle sellaisena kuin olet. Seuraava, johon on tilaa, on huhtikuussa, lue lisää tästä!
***
Jos oman työelämän tilanne pelottaa tai mietityttää tai kaipaat löytää sen oman juttusi, tervetuloa 8.3. alkavaan valmennukseeni 7 askelta unelmatyöhön – verkkopohjaisesti ja kustannustehokkaasti alle 5 eurolla per päivä. Tämä on ennennäkemätön uravalmennustarjous ja kädenojennukseni minulta sinulle, jotta sinä voisit saada mielenrauhaa ja iloa työelämääsi.
Lue myös:
Miten toimia, jos ei viihdy omassa työssään ja kaipaa muutosta?
20 faktaa minusta – tervetuloa uudet ja kiitos tutut lukijat!